Eilinen meni hyvin, mutta tänään aamulla punnitsin itseni, paino ei ollut laskenut vaan noussut 200g. Yritin vakuutella itselleni etten ollut epäonnistunut vaan se laskee sitten seuraavana päivänä, mutta se nyt kuitenkin johti mielenheikkouteen.
Aamupalla ahmiminen oli taas todella lähellä, mutta sain rajoitettua pariin ylimääräiseen ruokaan, eikä siis ollut sinänsä paha juttu. Mutta! Puolta tuntia myöhemmin veli tuli huutamaan jostakin asiasta ja mikä olikaan reaktioni? Lähdin pois samasta huoneesta, koska en kestä kovinkaan hyvin kuunnella jonkun huutavan minulle.. Ja tie kulki suoraan jääkaapille, ennen kuin tajusinkaan oli mahaani kadonnut useita rasvaisia leipiä päällisineen, keksejä ja ties mitä.
Mutta tästä voisi varmaankin oppia jotain, vai mitä? En kestä tässä tilassa yhtään paineistusta, vaan reagoin siihen ahmimalla. Eli seuraavan kerran kun tällainen tilanne tulee, tiedostan sen ja yritän välttää sitä. Tarkoittaen että lähden vaikka ulos tai mitä vain, hetkeksi mahdollisimman kauaksi jääkaapilta.
Nyt sitten arvon menenkö oksentamaan vai annanko olla. Helpompi olisi antaa vain olla, olen kuitenkin niin tuskastunut oksentamiseen; saanko kaiken ylös, millainen olo sen jälkeen on jne. Lisäksi saan kasvoihini joskus mustelmia oksentamisesta.
Taidan mennä kuitenkin oksentamaan, joten tämä kirjoitus jää nyt tähän.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
voi eiiii :(
mutta mä olen oikeesti sitä mieltä, että tollaset kahensadan kalorin päivät ovat aivan turhia. lisäks muutenkin toi kalorimäärä mitä oot ajatellu normi treenipäiväks, on mun mielestä liian pieni. tavallisena treenipäivänä (varsinkin jos kahdet reenit), sun energiankulutus on lähemmäs 3000. jos sä kituutat 800 kalorilla, kaikki mitä saat aikaan on vaan säästöliekki ja löysä kroppa. alkuun ihana olo, mutta lopulta paha olo..mulla on tästä kokemusta. laihdutin etelän treenileirillä kuudensadan kalorin päivillä, ja kun treenejä oli jopa kolmet+ lämmön tuoma lisäkulutus, oli energiavaje niin suuri että kaikki lähti lihaksista. mahani oli tyhjä mutta löysistynyt huomattavasti, timmeys oli tipotiessään vaikka olin syönyt vähemmän kuin koskaan ennen ja vetänyt himoharjoituksia. pointti on siis, että sun kannattais pitää 1300-1500 kalorin päiviä, jolloin sun energiavaje on yli tuhat kaloria (käytännössä siitä tulee jotain tuhat kaloria eikä yli, sillä kaikki laskee aina kalorit alakanttiin vahingossa) ja kun päivässäsi on 1000 kalorin vaje, laihdut viikossa kilon, sillä kilon putoamiseen vaaditaan 7000 kalorin vaje! kilo viikossa, eikös kuulosta hyvältä? paljon parempaa kuin onneton säästöliekki.
kehotan sua tekeen hyvän ruokasuunnitelman: kaikki aamupalavaihtoehdot joista saat valita, kaikki lounasvaihtoehdot jne. ja pistät ne oikein paperille ylös!
t. blair
Puhut todellakin asiaa. Ajattelin kun saan itseni taas kerättyä kokoon, niin alan tosiaan laskemaan tarkemmin kaloreita ja yritän jäädä vähän reilun tuhat kaloria miinukselle päivässä. Koska ei tästä tunnu tulevan mitään, ratkeavan vain ahmimaan kun oloni on niin kamala, enkä jaksa reenata. Ikävä totuus.
Lähetä kommentti